Kuvisope kylässä

Taideharrastus voi olla myös joustavaa ja kokeilevaa! Se voi yhdistää sukupolvia tai toimia virikkeenä erilaiselle seurustelulle kavereiden kanssa. Tässä esimerkki muutamasta kokeilevasta taidekerhosta.

Taiteilua perheen voimin

Syksyllä 2013 sain mahdollisuuden toimia yksityisenä kuvisopena pienelle perheyhteisölle. Nuoresta pariskunnasta, heidän kummitytöstään sekä isoisästä koostuvan ryhmän toiveena oli viettää aikaa yhdessä sekä elvytellä ja pitää yllä osallistujien kuvantekemisharrastastusta. Olemme tutkineet erilaisia tapoja piirtää ja tehdä kuvaa. Kerho kokoontuu noin kerran kuussa.
Tutustumiskerralla piirsimme toisistamme lyhyitä luonnoksia, croquis-piirustuksia. Jokainen kertoi poseerausvuorollaan itsestään ja suhteestaan kuvantekemiseen ja taiteeseen. Sittemmin olemme kokeilleet mm. vapauttavaa piirtämistä, kollektiivista piirtämistä sekä väliaikaisten veistosten ja installaatioiden tekemistä arjen esineistä. Työskentelyn lisäksi olemme käyttäneet aikaa myös töiden katsomiseen ja niistä puhumiseen. Tarinallisuus ja erilaisten todellisuuksien tutkiminen kiinnostaa minua, ja olen käyttänyt tarinan kertomista yhtenä kuvien katselutyökaluna.

Kavereiden kesken

Perhekerhon kautta minua pyydettiin myös vetämään elävän mallin piirustusiltaa pienelle tyttökaveriporukalle. Suurin osa osallistujista ei ollut piirtänyt sitten yläasteen ja poseeraaminen alasti oli myös uusi kokemus. Aloitimme illan juttelemalla ja tutustumalla hyvän ruoan ja viinin siivittämänä. Kun oli aika aloittaa piirtäminen, tunnelma oli rento ja lämmin. Piirtämistä arastelleet osallistujat tekivät uskomaton hienoa työtä ja oli mukava kokea aito innostus, joka tekemisestä välittyi. Seuraavalla kerralla kokeilimme croquis-piirtämisen lisäksi havainnoida ja piirtää kättä. Jatkamme työskentelyä taas ensi vuonna.