Turvakodin lasten ikäjakauma oli tällä kerralla aika suuri. Tämän tiistain toiminta olikin laadultaan sellainen, että se tarjosi haastetta vähän näppärämmille, samalla pitäen matalan kynnyksen myös pienille tekijöille. Tämä, arkitehtuuriltaan slummia muistuttava tornikaupunki, syntyi noin tunnissa kun kaikki puhalsivat yhteen hiileen ja osallistuivat taitonsa mukaisesti. Mitä enemmän aikaa on käytettävissä, sitä enemmän yksityiskohtia mahtuu lopputulokseen.
Tuokio alustettiin kertomalla tarinaa improvisoiden yhdessä lasten kanssa. Tarinasta tulee näin henkilökohtainen ja se on aina erilainen riippuen kertojien kokemusmaailmasta. Osana kertomusta on hyvä käydä läpi mitkä ulkoiset tekijät luovat hyvän kodin; puhutaan ovista ja ikkunoista mutta myös esimerkiksi kivoista naapureista, suljetuista tai avoimista pihoista jne.
Alustuksen jälkeen siirrytään rakennushommiin. Pienille lapsille voi etukäteen tehdä valmiita ikkunoita ja ovia, mutta vähän vanhemmat nauttivat itse tekemisestä. Talon muodosta voi olla hyvä käydä keksustelua ja suunnitella ovien ja ikkunoiden paikat ennen leikkaamista. On hyvä muistuttaa, ettei esimerkiksi haittaa jos osa talon seinistä jää kokonaan puuttumaan, koska ne niputetaan lopulta yhteen, ja reikien läpi pujotetaan valoja.
Touhutuokion päätteeksi talot yhdistetään teipillä, narulla ja rautalangalla. Pienen kaupungin avajaisten kunniaksi hiljennytään ja himmennetään tilan yleisvalaistus. Jokainen voi vuorollaan kertoa jotain tekemästään talosta. Kuka/ketkä siellä asuu? Kenen naapurina? Onko siellä hyvät näkymät vai onko mukavan lähellä kauppaa? Tilaisuus julistetaan päättyneeksi ja rakentajia kiitetään hyvin tehdystä työstä.
No comments:
Post a Comment